--------------------------
Periaate on sama, on sitte minkä merkkinen tai paksunen putki tahansa. Lähtökohta voi olla eri.
Tonykartista voin sanoa, että suomen olosuhteissa kuivalla H-akseli vois olla se lähtökohta, josta lähetään säätää. Jäykistämällä saadaan lisää pitoa. Ja jos alkaa tahmaamaan, niin vaihdetaan pehmeämpään N tai jopa Q.
Sateella tiedän molemmat koulukunnat, pehmeän ja kovan. Itse näkisin, että se aika mikä sateella menee akselin vaihdossa kannattaisi käyttää radalla ajamiseen
Toisaalta nyt on aika hyvä ajankohta kokeilla. Käypä kokeilemassa ja kerro meille sitte mitä havaitsit.
Olpe78
---------------------------------------
Näitä viivottimen heiluttajia on ollut iät ja ajat.
Kannattaa ottaa 4mm pianolankaa, ja sitten heiluttaa sitä, niin se heiluu ihan samalla tavalla. Mutta
sitten kun rupeat samalla PYÖRITTÄMÄÄN sitä, niin alkaa tapahtumaan jotain ihan muuta.
Lisäksi tuollainen ilmassa vapaana heiluva akseli ei kerro mitään. Laita siihen pianolangan päähän vielä vähän painoa, niin huomaat miten
taajuus laskee. Rengas ja vanne painaa jotain 6kg,jolloin resonanssitaajuus on jossain 5-10hz paikkeilla. Nosta auto ilman ja sitten pajauta sitä akselia ja katso kuinka paljon se värisee. Laita sitten rengas paikoilleen ja pajauta uudestaan siihen renkaaseen, eli otat huomioon renkaan vaimennusominaisuudet.
Aika harva tasapainoittaa takapyöriä, joka oikeasti kannattaisi tehdä, tällä saa lisää pitoa. Takapyörän voi tasapainoittaa kiinnittämällä sen etunapaan (jos jako on sama)
Akselin jäykkyys ja lyhyt mitta pienentää amplituudin lähes nollaan. Lisäksi paine tulee koko ajan asfaltilta päin, joten jos napa on tiukasti kiinni akselissa, niin ainoa vaikuttava tekijä on kuinka paljon akselia on rungon laakerin ja akselin navan välissä ja kuinka jäykkä se on.
Jos navan sisällä on 15mm vähempi akselia, niin se ei vaikuta kuin akselin omaan inertiaan. Eli tuolla ei ole mitään merkitystä jos napa on täysin jäykkä, ja se on. Jos sitä akseli voi lyhentää useita senttejä, niin sitten kannattaa ehdottomasti tehdä.
Ei se runko rupea jazzaamaan sen takia että akseli värisee, vaan sen takia että rengas nappa kiinni ja irrottaa tasaisin välein.
Värinän saat pois jäykistämällä, mutta silloin rupee loikkimaan vieläkin enemmän. Rengas nappaa kiinni ulkoreunasta, joten lisää painetta niin saat ulkoreunan irti radasta, mutta silloin vähenee kokonaispito ja rengas ylilämpenee.
Pehmeällä aksellla rengas pysyy suorassa rataan nähden vaikka runko taipuu (sisempi takatassu nousee), jolloin renkaan ulkoreuna ei nappaa kiinni. Tämän voi kokeilla helposti raspaamalla renkaan ulkoreunan pyöräksi (joka on kiellettyä). Jos sisätassu nousee liikkaa, niin silloin auto nousee "pystyyn" ja taas on renkaan reuna leikkaamassa kiinni rataan.
2000N vastaa 200kg, painojakauma on 60/40, paino on 160kg niin taka-akselissa on 96 kg ja yhdessä pyörässä silloin 48kg, eli
tee toi uudestaan mutta laita 480Nm siihen.
Ainoa etu joka aikoinaan saatiin akselia lyhentämällä, koska oli pakko, saatiin takapäätä kapeammalle koska navasta ei
mennyt akseli kokonaan läpi.
-Kimi
--------------------------------------
Sitten teoriamiesten ohjeista käytäntöön
Taka-akselin pituudella ON merkitystä.
Nimenomaan kun kamppailaan liikapidon kadottamisen suhteen, Suomessa hellekuukaudet.
Olen nähdyt muutaman kerran. Mm 2012 Formula-K mallissa oli hillitön peräpito Lappeenrannan Rotax-kisassa. Laineen Mikko tuli paikalle ja Euroopan opein katkaisi taka-akselista 1,5 cm puoleltaan ja hoplaa, ajeli noin sijoilla viisi, kuusi kiloa ylipainoisena. Kova suoritus,mutta Mikko osaa ajaa.
Saman näin kun treenipäivänä Italian kisassa meidän kaikista FK:sta katkottiin saman verran helteen, vanhan ja uuden gummimaton vuoksi. Parani huomattavasti. No, lauantaina sitten satoi valtavasti ja etsittiin hirveesti lisäpitoa.
Molemmat akselit olleet soft, navoiksi normaalit (90 cm).
Yritin kysellä teoriaa, jäin käsitykseen, että on hienosäätö akselin vaihdon ja välistä
Eli järjestyksessä
Pehmeä akseli + normaali napa
Lyhennetty akseli + normaali napa
Pehmeä akseli + lyhyt napa
Miksi ei toimisi myös kovalla tai medium akselila? En tiedä....
Mullekin seliteltiin tuota taipumista. Mutta kaikissa noissa tiimeissä on rautasahat tai putkileikkurit :-)
'
SeppoS
----------------------------------------
Omasta kokemuksesta voin myös sanoa, että lyhennetty akseli muuttaa autoa yllättävän paljon vaikka navat ja leveys pysyy samana. Olin skeptinen asian suhteen, mutta uskottava se oli kun näin omin silmin. Ilmiötä pohdiskeltuani, aloin miettimään mitä me itse asiassa muutetaan vaihtamalla akselia/napoja. Lujuusopin teorian mukaan putken taipuma on sama jos ulkohalkaisija ja seinämävahvuus pysyy samana kimmoisalla alueella. Materiaalikaan ei oikein vaikuta kauheasti jos puhutaan terässeosteisista aineista. Itse asiassa seinämävahvuudellakaan ei ole isoa vaikutusta, koska suurin suhteellinen taipuma tapahtuu putken ulkoreunassa. Tietenkin pysyvään muodonmuutokseen vaikuttaa seinämävahvuus, mutta sitä ei varmaan haeta säätömuutoksilla.
Joku oli myös maailmalla mitannut OTK:n akselien taipumiset. Eli kolmeen eri akseliin asetettu sama paino ja mittakellolla siitä taipuma. Yllätys yllätys kaikki taipuivat saman verran. Kaveri tuomitsi kusetukseksi koko homman ja väitti, että kaikki akselit ovat samoja. Mutta jokainen tietää, että akselin vaihdolla on iso vaikutus.
Itse alan olla kyllä ominaistaajuuden muutoksen kannalla enemmän kuin puhtaan taipumisen kannalla. Jousitetussa autossakin muutetaan eri jousilla jousitetun masssan ominaistaajuutta. Mitä mieltä muut ovat?
-Husse
--------------------------------------
Tässä se jutun juoni onkin. Kun puhutaan ei pysyvästä muodonmuutoksen alueesta, ei paskaraudalla tai super hyper chromo moly putkella juuri eroa. Mutta ero tulee siitä, että millä voimalla tulee pysyvä muodonmuutos. Se ei varmaan ole alue millä yritetään toimia karttia säätäessä, tai kuski alkaa valittaa tärinästä kun akseli solmussa
. Eli "kovuus" täytyy vaikuttaa myös muihin asioihin kuten ominaistaajuus, vaimennus jne. Miksi toisiin rungoihin vaihdetaan pehmeä akseli pidolle ja toisiin kova?Esim. Kaksi putkea, toinen superkova ja toinen pehmein mahdollinen. Laitetaan 50 kg paino päähän ja mitataan taipuma. Tulos on sama ja molemmat palautuu lähtöasemaan. Mutta kun laitetaan 100 kg painoa, niin toinen pehmeä taipuu mutkalle ja ei palaudu lähtöasemaan, mutta kova palautuu.
Tässä on muuten Freelinen akselitaulukko. Arvot on jotain Freelinen keksimiä Moduluksia?
-Husse
------------------------------------------
Husse puhuu asiaa. Niin kauan kun terässeos pysyy kemiallisesti samana, eli tässä tapauksessa valtaosa seoksen atomeista on Fe-atomeita, pysyy sen kimmokerroin, eli voima jolla terästä saadaan taivutettua tietyssä lämpötilassa, samana. Tämä siksi, että atomien välinen sidos jota tuossa venytetään ei muutu pysyvästi millään käsittelyllä. Käsittelyillä muutetaan teräksen kiderakennetta; erona esim. suurlujuusteräksissä tavallisiin on myötöraja, eli millä voimalla saadaan pysyvä muodonmuutos. Sitten kun seos vaihtuu muuttuu kimmokerroinkin, mutta ei paljon niin kauan kun teräksistä puhutaan.
Siispä saman paksuinen akseli taipuu aina saman verran samasta painosta, jos materiaalia ei sitten ole todella rankasti seostettu. Tuo on ainakin sääntöjen puitteissa mahdollista, ainoat vaatimukset akselille kun ovat oikeastaan minimiseinämä ja magneettisuus.
En tiedä mitä moduluksia Freeline on keksinyt, mutta juurikin kimmokerroin on englanniksi elastic modulus tai modulus of elasticity. Mittayksikkönä useinmiten Young's modulus. Arvo esim. tavan perus teräkselle on noin 200000MPa ja CrMo teräkselle 210000MPa.
Tietokoneella simuloinnit tässä nyt on lähinnä ajankulua, mutta saattaapi siinä samalla herätä ajatuksiakin. Itse keskittyisin säätöasioissa sellaisiin juttuihin, joiden toimintaperiaatteen pystyy joku uskottavasti selittämään. Hommassa on niin paljon muuttujia ja psykologiaa, että väärien johtopäätösten teko on helppoa, joka johtaa sitten seuraavalla kertaa vääriin ratkaisuihin. Se ainakin on varma, että valmistajat keksivät mitä vain myynninedistämistarkoituksessa, hyödystä riippumatta.
-Awi
---------------------------
En ymmärtänyt keskustelusta mitään. Paitsi taka-akselin lyhentäminen vaikuttaa sen toimintaan, vaikka navat olisi samalla etäisyydellä. Ehkä...
Itse en ole perää säätänyt kun silloin kun navat on liikkunut. Tänä vuonna olen mittailut, ettei perä ole liian kapealla. On perä ollut millä leveydellä tahansa, niin kuskilta ei ole tullut palautetta.
-YP/Alf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti